Miäs lähti tänään työmatkalle pariksi päiväksi ja jäin Pikku Ukon kanssa kaksistaan kotiin. Olen tähän mennessä ollut Pikku Ukon kanssa yksin tasan yhden yön ja vaikka se olenkin minä, joka pojan öisin hoitaa muutenkin, silti vähän jännättää. Viimeiset pari yötä on menty yhdellä syötöllä ja toivoisin tämän olevan trendi myös jatkossa. Tiedostan tosin sen, että kunhan pojan elämänpiiri liikkumisen myötä laajenee, taitoja harjoitellaan usein myös öisin ja unetkin saattavat siinä sivussa vähän heikentyä. Hampaiden tulosta puhumattakaan. Mutta juuri nyt tuntuu hyvältä, että pojalla unta riittää 3-5 tunnin pätkiksi.
Muuten tämä "yh-paripäiväinen" herättääkin sitten monenlaisia ajatuksia vastuusta ja vanhemmuudesta. Taidan pohjimmiltani ajatella, että Miäs on se "pääasiallinen" vanhempi tässä meidän kuviossa ihan vain siksi, että hänellä on tuota kokemusta jo ennalta. Miähen isärooli on siis meille kummallekin tuttu siinä missä minun äitiroolini on molemmille vieras. En tarkoita, ettenkö kantaisi omaa vastuutani ja olisi äiti lapselleni, mutta huomaan alitajuisesti ajatelleeni, että Miäs on kuitenkin se, joka tietää miten homma toimii. Nyt kun Miäs on satojen kilometrien päässä, olo on kummallisen epävarma. Tiedän osaavani - osaanhan silloinkin, kun Miäs on kotona - mutta jotenkin hassusti vastuu kuitenkin painaa eri tavalla, kuin ennen. Outoja ovat nämä ihmisen mielenliikkeet.
Muutama sana mukaoireista ihan vain siksi, että voin ensi kierron tässä vaiheessa tarkistaa oirehdinnan täältä ja todeta kaiken olevan ihan normaalia kiertoon kuuluvaa... Tänään siis dpo7 (kp19), mikäli ovistestit näyttivät oikein.
- Tissikipu. Mikäli oikein muistan, kuuluu tämä ko. oire jokaiseen kiertoon oviksen jälkeen. Toisaalta tämä oire saattaa johtua myös imetyksestä. Sitä kun on aina silloin tällöin ollut.
- Valkovuoto. Täytyy myöntää, että yleensä kiertooni on kuulunut Saharapäivät oviksen jälkeen. Tällä kertaa menossa on kuitenkin jonkinlaiset Keidaspäivät kp:hin nähden. Tuota kosteutta taisi olla viime kierrossakin, joten se tuskin tarkoittaa mitään raskautumisen suuntaista. Varsinkaan näillä kp:llä.
- Kuvottava olo. Ko. olotila ilmaantui kuvioihin tänään. Olen pyrkinyt olemaan kohtuullisen vähillä hiilareilla viimepäivät kummallisien vatsaoireiden vuoksi. Ruokavaliolla on ollut merkitystä ololleni, joten lienee mikään ihme, että tänään kuvottaa. Tänään nimittäin iski suklaanhimo ja sitä tyydyttääkseni leivoin mutakakkua. Kakku lievitti suklaanhimoa, mutta sai aikaan kuvotuksen. Jotain saadakseen on jostain luovuttava.
- Alavatsajuilinnat. Vatsa on siis elänyt omaa elämäänsä. Mikään raskauden oire ei tuokaan ole, onhan noita juilintoja ollut aina silloin tällöin muutoinkin sekä synnytyksen jälkeen että ennen sitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit ovat aina tervetulleita!